Veistotaiteen historia: Varhaisvuodet


Veistotaide eroaa muista visuaalisen taiteen muodoista siinä, että tekniikalla valmistetut teokset ovat aina kolmiulotteisia valmistus materiaaleista riippumatta. Suuri prosentti ihmiskunnan historiasta nykyaikaan jäljelle jääneistä teoksista on juuri veistoksia, sillä materiaalit ovat usein pitkäkestoisempia kuin esimerkiksi maalaustaiteeseen käytetyt.

Veistotaiteessa käytettävät materiaalit vaihtelevat kivestä puuhun, keramiikasta saveen, ja muovista luonnon materiaaleihin. Tekniikat ovat myös monet, ja nykyaikana veistäjät voivat luoda teoksia paitsi perinteisesti kaivertamalla, myös muovailemalla, hitsaamalla, tai vaikkapa 3D printtauksen voimin.

Veistostaiteen historia on mielenkiintoinen katsaus siihen kuinka ihmiskunta on nähnyt itsensä kautta aikojen. Siinä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet myös paitsi veistoksiin itseensä, myös kaikkiin muihin taiteen lajeihin.

Ihmiskunnan varhaisimmat veistokset

Koska veistoksissa käytetyt materiaalit ovat kestäneet usein hyvin ajan kulun, ihmiskunnan taiteen historia tuntuu olevan täynnä veistoksia. Nämä ovat usein kiveen kaiverrettuja ihmishahmoja, joilla saattoi olla uskonnollisia merkityksiä. Koska kulttuurit usein vaelsivat paikasta toiseen, veistosten koko oli lähestulkoon aina tarpeeksi pieni mukana kannettavaksi. Tunnettuja esihistoriallisia veistoksia ovat alastomia naisia kuvaavat kolmiulotteiset niin kutsutut Venus patsaat. Näiden lisäksi esi-isämme tykkäsivät kaivertaa usein kuvauksia alueen eläimistä.

Ihmiskunnan varhaisimmat veistokset

Veistosta käytettiin paitsi uskonnollisten toteemimaisten esineiden luomisessa, myös päivittäisten tavaroiden koristelussa. Vaikka monet näistä ovat nykyaikana sen kiven värisiä joista ne aikanaan kaiverrettiin, on todennäköistä että käyttö aikanaan ne oli maalattu kirkkain ja koristeellisin värein. Nämä värit eivät ole kuitenkaan kestäneet ajan kulutusta, ja voimme vain arvailla nykypäivänä miten loistokkaita esineet olivat alkuaikoinaan.

Ihmiskunnan taiteen arvostuksen kehittyessä, myös teosten koot kasvoivat. Esimerkiksi Mesopotamian historiallinen alue oli tunnettu suurikokoisista ja koristeellisita patsaistaan. Näitä patsaita oli pystytetty sekä julkisille alueille että ylimystön asuttamiin palatseihin. Aluetta asuttaneet Assyrialaiset kehittivät myös reliefi tyylin jossa suureen kivilaattaan kaiverrettiin kolmiulotteisia hahmoja tarinaa kuvaamaan.

Egyptin suuret veistokset

Suurista veistoksista useimpien mieleen varmasti nousevat muinaisen Egyptin aikoina kaiverretut faarao ja sfinksi patsaat. Aikakauden hallitsijoita faaraouita kunnioitettiin aina jumalallisina olentoina, ja heidän kunniakseen tehdyt taideteokset jatkavat toteemin tyyppisten veistosten traditiota. Egyptin faaraoiden aikakausi ulottuu useiden vuosien ylitse, ja samoin kuin muukin kulttuuri, myös veistos tyylit vaihtelivat hallitsijoiden välillä.

Egyptin patsas traditio on merkittävä myös siltä kannalta, että maan erikoinen ilmatila on auttanut puusta valmistettujen patsaiden säilymisen nykypäivään saakka. Tärkeiden henkilöiden haudat täytettiin puisilla käytännön asioita kuvaavilla veistoksilla, joiden ajateltiin matkustavan heidän mukanaan tuonpuoleiseen elämään. Hauta saattoi esimerkiksi olla täynnä henkilön omistamaan karjaan perustuvia veistoksia. Myös haudattavasta itsestään valmistettiin veistoksellinen muotokuva, jonka ajateltiin antavan tämän sielulle paikan mihin palata.

Kreikan klassinen veistotaide

Antiikin kreikan aikoina veistotaide alkoi kehittyä itsenäiseksi taiteen muodoksi, ja paikalliset taiteilijat lähtivät kokeilemaan marmori patsaiden asennoilla ja omalla ilmaisu tyylillään. Alastomat mies patsaat olivat suosittuja, mutta myös naismalleja oli markkinoilla. Kaikilla patsailla ei välttämättä ollut enään uskonnollista merkitystä, vaan veistotaidetta ihailtiin sen omien esteettisten merkitysten kannalta.

Klassisen ajanjakson patsaat olivat hyvin realistisia, ja luonnollisesta ilmaisusta alkoi tulla muodikasta. Useat ajan patsaista ovat kadonneet vuosien varrella, mutta niistä on jäänyt jäljelle pieni muotoisempia kopioita, ja kuvauksia kirjallisuudessa, joten voimme arvailla miltä alkuperäiset näyttivät. Ajan veistäjien ihmisvartalon anatomian tuntemus oli huomattavan korkealla, ja he selkeästi kiinnittivät huomiota mielenkiintoisten näkökulmien luomiseen. Seinästä eloon nousevia reliefit olivat myös hyvin suosittuja, ja taiteilijat leikittelevät teosten osien kolmiulotteisuuden aikaisempia kollegojaan vapaammin. Myös patsaiden kasvoihin alettiin kiinnittämään enemmän huomiota, ja niiden ilmeet olivat herkkiä ja mielenkiintoisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *