Andy Warhol ja kaupallisen taiteen ylistys


Andy Warhol on yksi maailman tunnetuimmista pop taiteilijoista, jonka aika valokeilassa kesti huomattavasti kauemmin kuin hänen itsensä ennustamat 15 minuuttia. Useimmalle tavalliselle tallaajalle Warhol on tunnettu lähinnä erikoisesta valkoisesta hiustyylistään, värikkäistä Marilyn printeistään, ja kehystetyistä tomaattikeitto tölkin kuvistaan, mutta Warhol käytti teoksiinsa tekniikoita laidasta laitaan, ja jälkipolvien tutkittavaksi museoihin on jäänyt niin veistoksia, elokuvia, kuin silkkipainoksiakin. Hänen teoksensa ottivat kantaa taiteelliseen ilmaisuun, julkkis kulttuuriin, ja vaikutukseen joka mainonnalla oli luoviin aloihin.

Warholin varhaisvuodet

Andy Warhol synty 1928 Amerikan Pittsburghissa. Warholin vanhemmat olivat muuttaneet maahan nykyisen Slovakian alueelta, ja hänen isänsä työskenteli hiilikaivoksissa, kunnes hän kuoli kaivosonnettomuudessa Andyn ollessa kolmetoistavuotias.

Warholin taiteilijan ura sai alkunsa kun hän oli lapsena vuodepotilaana pitkiä ajanjaksoja. Nuori Andy täytti aikaansa piirtämällä, kuuntelemalla radiota, ja keräämällä julkkisten kuvia aikakausi lehdistä. Hänelle myönnettiin yläaste aikoina taidepalkinto, joka rohkaisi häntä jatkamaan opintoja aihealueen parissa. Alunperin nuoren miehen haaveena oli opettaa taidetta kouluissa, mutta suunnitelmat muuttuivat yliopisto aikoina, ja hän käänsi suuntansa kaupallisen taiteen pariin. Andy Warhol valmistui yliopistosta kaupallisten taiteiden kandidaattina vuonna 1949.

Uransa alkuvuodet nuori Warhol vietti kaupallisen kuvitustaiteen parissa. Yksi hänen ensimmäisiä keikkojaan oli Glamour -lehden kenkä piirtäjän homma, ja hän jatkoi tämän jälkeen suunnittelijana kenkiä valmistavalle Israel Millerille. Varhaisvuodet näkivät myös Warholin tutustumisen silkkipainantaan, ja miehen omien tekniikoiden kehittymisen. Warholin suosio levynkansien suunnittelijana lähti nousuun 50-luvun lopulla, ja 60-luvun alulla, ja hän ryhtyi esittämään taiteellisempia tuotoksiaan myös yksityis näyttelyissä näinä vuosina.

60-luvun nousu vuodet

Coca-Cola

Siinä missä 50-luku näki Warholin kaupallisia töitä painavana taiteilijana, 60-luku toi miehelle kunniaa suosittuna taiteilijana. Hän otti käyttöönsä amerikkalaiset ikonit Coca-Cola pulloista keitto tölkkeihin, ja Marilyn Monroesta Marlon Brandoon. Warholin kuuluisa The Factory -studio avasi ovensa 60-luvun alkuvuosina, ja taiteilija alkoi keräämään ympärilleen taiteilijoiden ja julkkisten rinkiä. Warhol tuotti tarkoituksenhakuisesti boheemeja julkkiksia lehtien sivuja koristamaan, ja esimerkiksi Edie Sedgwick ja Nico aloittivat uransa The Factoryn hopea päällysteisten seinien sisällä.

Warholin elämä tuli hyvin lähelle ennenaikaista päätöstä 1967, kun studion toiminnassa mukana ollut radikaali feministi Valerie Solanas käänsi aseen tätä kohden sen jälkeen kun häneltä oli evätty pääsy studion tiloihin. Warhol lähes kuoli välikohtauksen seurauksena, ja The Factory:n kulta-aika päättyi hyvin pitkälle, lähinnä korotettujen turvatoimien mukana, mutta osittain myös Andy Warholin asenteen muuttuessa.

The Factoryn jälkeiset vuodet

The Factoryn huippuvuosien loppuessa Warhol jatkoi nousujohteista uraa läpi 70- ja 80-lukujen. 70-luvulla useat julkisuuden henkilöt laajoilta tarjosivat hänelle toimen antoja, ja hän aloitti kuuluisan Interview lehtensä julkaisemisen. Warhol jatkoi myös New Yorkin yöelämässä kiertämistä, ja hänen kuuluisa valkoinen peruukkinsa nähtiin kävelemässä jonon ohi muun muassa legendaarisessa Studio 54 yökerhossa. Warhol julkaisi myös ensimmäiset teatteri teoksensa 70-luvulla, ja 80-luku näki useita kokeiluja television parissa.

Warhol teki runsaasti yhteistyötä nuoremman sukupolven taiteilijoiden kanssa läpi 80-luvun, mikä auttoi miehen ursan pinnalla pysymisessä. Warholin omistautuminen rahan teolle taiteensa kautta sai osakseen huomattavan määrän kritiikkiä, mutta Warhol ei ottanut tätä henkilökohtaisesti, vaan julisti rakkautensa Hollywoodia ja sen muovista kauneutta kohtaan julkisesti. Andy Warhol kuoli New Yorkin Manhattanin kaupunginosassa vuonna 1987, 58-vuotiaana. Hän oli käynyt läpi rutiininomaisen sappirakko leikkauksen, ja oli kotonaan komplikaatiot paranemassa, mutta valitettavasti komplikaatiot aiheuttivat sydämen rytmihäiriöitä, jotka johtivat miehen ennenaikaiseen pois nukkumiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *