Suomen katutaide kulttuuri


Nykyisin katutaiteen käsite sisältää monimuotoisen kentän visuaalisen taiteen ilmaisua, ja tyylejä löytyy melkein yhtä paljon kuin tekijöitä. Yleisimmin katutaide mielletään julkiseen tilaan tehdyiksi, itsenäisesti toteutetuiksi teoksiksi, jotka saattavat yleisimmin olla muraaleja, graffiti kirjoituksia, sabluunoilla tehtyjä maalauksia eli stencilejä, julisteita tai tarroja, tai nykyisin jopa neulottuja installaatioita kaupungin elementteihin, kuten vaikkapa puihin tai lyhtypylväisiin. Suomessa yleisimmin katukuvassa näkyvät taidokkaasti maalatut, luvalliset seinien kokoiset muraalit sekä lukuisten julkisten maalaus seinien graffitit. Tyylit ovat usein värikkään iloittelevia, sisältäen ihmishahmoja ja viittauksia luonnon aiheisiin, ja esimerkiksi poliittisia kannanottoja on esillä harvemmin suureen maailmaan verrattuna.

Katutaide Suomessa on kulkenut pitkän matkan rantauduttuaan maahan lähinnä graffitien muodossa hiphop-kulttuurin mukana 80- ja 90-luvuilla. Silloin graffiteja aloittivat maalaamaan nuoret, jotka olivat muutenkin inspiroituneita amerikkalaisesta katu-kulttuurista, ja kirjaimia ja tageja eli ns. tyyliteltyjä nimikirjaimia taiteiltiin laittomasti juniin, busseihin ja alikulkutunneleihin. Vaikka nykyisin on graffitista tullut jo yksi viime vuosikymmenien mullistavimmista taidesuuntauksista sitten poptaiteen ja tutkimuksiakin on siitä Suomen yliopistoissa jo ehditty julkaista useampia, tuolloin aluksi se oli marginaalisen nuorisoryhmän ilkivallaksi miellettyä toimintaa ja alan varhaisimmat taiteilijat muistelevat edelleen 2000-luvun surullisen kuuluisaa nollatoleranssin aikaa katkeruudella.

Suomen katutaide tänä päivänä

Tällä hetkellä Suomessa on muutaman viimeisen vuoden vallinnut varsinainen katutaiteen buumi kansainvälisen aallon myötätuulessa. Täällä on käynyt maalaamassa arvostettuja kansainvälisiä taiteilijoita Ben Einestä Claudia ’MadC’ Wildeen, Vantaalle on avattu katutaidemuseo Artsi ja Helsingin Pasilasta on kasvanut jo katutaiteen ikioma kaupunginosa. Halki Suomen järjestettävä Upeart -festivaali on jo tuottanut jo yli 50, jopa kerrostalojen ja viljasiilojen kokoista seinämaalauksia lukuisiin kaupunkeihin kautta maan viimeisen kolmen vuoden aikana. Festivaali on tuottanut maahan niin ulkomaalaisia lahjakkuuksia kasvattaen Suomen mainetta katutaidekohteena maailmalla, kuin tarjonnut näkyviä mahdollisuuksia kotimaisille taiteilijoille.

Myös Suomessa on kasvanut useampia jo arvostusta nauttivia taiteilijoita, jotka nauttivat kansainvälistäkin arvostusta, joista tunnetuimpina mainittakoon EGS, Jussi TwoSeven., sekä graffitin ja poptaiteen maailmasta ammentava, poliittisesti kantaaottavia teoksia tekevä Jani Leinonen. JussiTwoSevenin eläinhahmot koristavat katukuvaa Suomen kaupunkien lisäksi myös Oslossa ja Brightonissa, ja töitä on esitelty näyttelyissä mm. Berliinissä, Kööpenhaminassa ja Sydneyssä. Leinonen on esimerkiksi ollut mukana mahdollisesti tämän hetken tunnetuimman katutaitelijan, Banksyn kuratoimassa Dismalandissa Englannissa, ja oli viimeksi kansainvälisissä uutisotsikoissa vuoden 2019 alussa Israelissa vastustusta herättäneellä ristiinnaulitulla Ronald McDonald -veistoksellaan.

Suomen katutaide tänä päivänä

Samaan aikaan kun muraalitaide on ihastuttanut suomalaisia laajemminkin on sen vanavedessä myös aiemmin paheksutusta graffitista on tullut salonkikelpoista taidetta. Tällä hetkellä kautta Suomen löytyy lukemattomia, useimmiten julkisin varoin ylläpidettyjä kaikille avoimia maalauspaikkoja ja graffiti työpajoista on tullut hyväksytty osa nuorisotyötä useimmissa kaupungeissa. Vuonna 2018 pidettiin Helsingin kahdessa tunnetuimmista taidemuseoissa, Taidehallissa ja Helsingin kaupungin taidemuseossa (HAM), pelkästään graffitiin keskittyneet päänäyttelyt. Taiteilija EGS sai koko Taidehallin tilan käyttöönsä eri tavoin toteutetuille teoksilleen ja HAM omisti näyttelynsä Suomen graffitin historian esittelyyn.

Katutaiteen kaupalliset mahdollisuudet

Katutaiteen suosio on myös tuonut monille taiteilijoille uusia kaupallisia mahdollisuuksia, sekä työllistettyinä kuntien osalta moninaisissa nuorisotyö- ja taideprojekteissa kuin yksityisinä suunnittelijoina ja yrittäjinä. Helsingissä on jo useamman vuoden toiminut menestyksellisesti katutaiteelle omistautunut galleria Make Your Mark, joka on esitellyt monipuolisesti myös ulkomaalaisia nimiä.

Lisäksi mainostajat ovat hiljattain löytäneet katutaiteen mahdollisuudet varsinkin sosiaalisen median myötä ja tunnetut brändit ovat tehneet siitä osan markkinointiaan tapahtumissa ja kesän festivaaleilla, ja esimerkiksi Viking Line ja Vuoraturva ovat tuottaneet Helsingin Kallioon pysyvät seinämaalaukset. Saksalainen markettiketju Lidl sai positiivista julkisuutta tilattuaan uusimpaan jakelukeskukseensa Järvenpäähän kuusi eri muraalia kotimaisilta taiteilijoilta työntekijöidensä iloksi.

Tämän hetkisestä läpilyönnistä ja kansansuosiosta huolimatta ovat suomalaisen graffitin ja katutaiteen sisäpiiriläiset huolissaan. Aiemman nollatoleranssin takia varhaisia töitä ja niiden dokumentteja on säilynyt hyvin vähän. Alan veteraanit toivovatkin nyt, että rahoitusta löytyisi ulkona sijaitsevien töiden kunnostamiseen ja ylläpitoon. Museoiden toivottaisiin myös kuuntelevan alan tekijöiden asiantuntemusta ja säilövän merkittävimpiä töitä enemmän pysyviin kokoelmiinsa. Monien arvostettujenkin katu- ja graffititaiteilijoiden töiden hinnat seuraavat edelleen nykytaiteilijoiden töiden perässä, ja kriitikot ovatkin nostaneet esille esimerkiksi JussiTwoSevenin ja maalari Jani Tolinin työt potentiaalisen voitokkaina sijoituksina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *