Tekijä: Mikaela

Meistä monen viimeiseksi taide kokemukseksi ovat jääneet koulun tai lukion taide tunnit. Vaikka kuvataide olisi ollu läpi kouluvuosien se lempi oppiaine, harvempi muille urille päätynyt jatkaa taideharrastusta pakollisista koulutuksista valmistuttuaan.

Vuonna 1949 amerikkalaisen Life-aikakauslehden otsikko kysyi, saattoiko nimellä ”Jack the Dripper” tunnettu mies todella olla paras maalari Amerikassa. Jackson Pollockin maalaustyylistä on keskusteltu siitä asti – oppikirjaesimerkkinä taiteilijan evoluutiosta surrealismin

Kuinka usein olet lähtenyt käymään paikallisessa taidemuseossa, ja toivonut kierroksen puolessa välissä olevasi suuri taiteen tuntija joka voisi nauttia seinillä olevista kuvista itseäsi enemmän. Päädytkö kävelemään huoneiden ympäri täysin tuppisuuna

Ympäristötaide on laaja käsite, joka kätkee sisälleen ympäristöä hyväksikäyttäviä taideteoksia, sekä poliittisesti ympäristön puolesta puhuvia näyttelyitä. Vaikka taidetta on luotu luonnollisiin ympäristöihin kautta aikojen, varsinaisesti tämä taiteen muoto on kohonnut

Taiteilijat. Tämä porukka, josta moni on tietämätön. Tai oikeastaan heidän työstä, arkielämä ei ole mitenkään muista poikkeavaa. Taiteilijan työarki voi olla hyvinkin erilainen työläisen arjesta. Ei ole säännöllisiä työaikoja tai

Suuret kaupungit tarkjoavat atiteen harrastajille momnia mahdollisuuksia vaativienkin tekniikoiden harrastamiselle. Suhteellisen lyhyen kulkumatkan päästä löytyy yleensä taidekouluja, kansan- ja työväenopistoja, sekä yksityisiä kursseja järjestäviä taiteilijoita. Eri tekniikoiden pariin kaipaavat opiskelijat

Meistä usea on oppinut jonkin verran veistotaidetta kouluvuosina saven, puun, ja vaikkapa paperimassalla leikkimisen parissa. Moni jatkaa harrastustaan pisteeseen, jossa he pystyvät muotoilemaan savesta koriste- ja käyttöesineitä mökille käytettäväksi. Mitäs

Moni taiteen harrastaja rakastuu veistos taiteeseen sen monipuolisten välineiden ja tekniikoiden vuoksi. Veistäjä voi käyttää hyväkseen mitä tahansa ympäristöstä löytyvää materiaalia, kunhan siitä vaan rakennettua kolmiulotteisen teoksen. Materiaalit vaihtelevat halvasta

Ihmiskunnan pitkän historian kääntyessä modernia aikaa kohden, Kreikkalaiset veistäjät alkoivat leikkiä ihmishahmojen toden tuntuisuudella, ja luonnollisilla asennoilla. Tämä luonnollisuuden hakeminen patsaissa vahvistui hellenistisen kulttuurin aikakautena, ja tyylin lisäksi mukaan tuli

Veistotaide eroaa muista visuaalisen taiteen muodoista siinä, että tekniikalla valmistetut teokset ovat aina kolmiulotteisia valmistus materiaaleista riippumatta. Suuri prosentti ihmiskunnan historiasta nykyaikaan jäljelle jääneistä teoksista on juuri veistoksia, sillä materiaalit